Katson Sineen Taivaan

Etsien käy lapsonen maan
tokkopa koskaan juurtua saan
lintunenkin muuttaessaan
pesäpuun löytää vain vaistollaan
Mutta etsien käy lapsonen maan
haikeus mielen kotina vaan
siivetön oon, etsiä saan
rauhaa en löydä kai milloinkaan
Katson sineen taivaan
tähti kirkkain sua
taas mä pyynnöin vaivaan
ohjaa kotiin mua
katson sineen taivaan
tähti kirkkain sua
taas mä pyynnöin vaivaan
ohjaa kotiin mua
ohjaa mua
Etsien käy lapsonen maan
peittäen turhaan kaipaustaan
toiveenikin päivien työn
mennessään ilta vie syliin yön
Etsien käy lapsonen maan
lohtua iltaan raukenevaan
tähti sä yön, loisteesi suo
eksyneen viitaksi hohtees luo
Katson sineen taivaan
tähti kirkkain sua
taas mä pyynnöin vaivaan
ohjaa kotiin mua
katson sineen taivaan
tähti kirkkain sua
taas mä pyynnöin vaivaan
ohjaa kotiin mua
Katson sineen taivaan
tähti kirkkain sua
taas mä pyynnöin vaivaan
ohjaa kotiin mua