Saaran Jaava

Perkele, saatana, lähe ny käymään
Juma, hertsy, on kiire
Et ikinä voi lähteä käymään ajallaan
Saatana, tää on kyllä viimene itä-pyörä, minkä mä ostan
Lähtihän se...
Oli mulla nöösinä kolme jaavaa
Tarvinnut en mä mitään kaavaa
Kun kiltsit oli pelkkää sulaa laavaa
Heti kun nään Saaran sen
Saaran maahan kaadan
Oli mulla loimi musta nahkanen
Se oli sitältäkin paskainen
Päältä olin kuin nessinen
Heti kun nään Saaran sen
Saaran maahan kaadan
Yks kiltsi sai mutkin muuttumaan
Ja nekrujen asioihin puuttumaan
Ja halpoihin huoriin juuttumaan
Heti kun nään Saaran sen
Saaran maahan kaadan
Päältä se tipu oli silkkaa rautaa
Mut sisältä se oli tavaraa halpaa
Ja muutenki se olis kuulunut hautaan
Heti kun nään Saaran sen
Saaran maahan kaadan
Silti mä menin aina sen luona käymään
Vaikka sen henki paskalle läyhää
Ja muutenki oli niin saatanan köyhää
Heti kun nään Saaran sen
Saaran maahan kaadan